Vastuuvapauksen merkitys

Osakeyhtiölain mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle. Vastuuvapauden merkitystä on helppo liioitella. Taannoin luin eräästä paikallislehdestä yleisönosaston kirjoituksen, jossa hallituksen puheenjohtaja iloitsi hallitukselle myönnetystä vastuuvapaudesta. Onko asiassa ilon aiheetta, riippuu tietenkin siitä, miten yhtiön asioita on hoidettu. Silloin kun hallitus on toiminut huolellisesti ja yhtiön etua tavoitellen, niin mikäs siinä.

Myöntäessään vastuuvapauden yhtiö luopuu oikeudestaan vaatia yhtiön johtoon kuuluvalta henkilöltä vahingonkorvausta. Pitää kuitenkin muistaa, että yhtiökokouksella on pitänyt olla tiedossaan oikeat ja riittävät tiedot päätöksentekonsa pohjaksi. Harvoin kuitenkaan yhtiökokouksessa esitellään mahdolliseen vahingonkorvaukseen johtavia laiminlyöntejä. Aina ei edes ymmärretä missä kohtaa osakeyhtiölakia on rikottu. Tavallisessa osakeyhtiössä tilanne on siinä mielessä suoraviivaisempi, että yhtiön tarkoitus on pääsääntöisesti tuottaa liiketoiminnallaan voittoa osakkeenomistajille. Kuntayhtiössä ongelmia saattaa muodostua siitä, että yhtiöllä tehdään politiikkaa, joka johtaa osakeyhtiölain vastaiseen toimintaa.

Vastuuvapauden myöntäminen ei siis ole sitova, mikäli yhtiökokoukselle ei ole annettu oikeita ja riittäviä tietoja. Tarvittavat tiedot on annettava nimenomaan yhtiökokoukselle. Tieto voidaan antaa tilinpäätöksessä, tilintarkastuskertomuksessa tai muulla tavoin. Valitettavasti tilinpäätös ja toimintakertomus eivät yleensä sisällä riittävästi tietoja hallituksen jäsenten vastuuedellytysten arviointiin.

Vastuuvapauden myöntäminen ei myöskään estä osakkeenomistajan tai kolmannen tahon oikeutta nostaa kannetta omaan lukuunsa heille aiheutuneista vahingoista. Vastuuvapauden myöntäminen ei sido myöskään konkurssipesää eikä tietyin edellytyksin yrityksen saneerauksesta annetussa laissa tarkoitettua selvittäjää.  

Vastuuvapauden myöntäminen ei ole vailla merkitystä, mutta harvoin sen taakse kuitenkaan kannattaa piiloutua. Hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan vastuuhallinnan näkökulmasta keskeisintä on toimia huolellisesti ja yhtiön tarkoituksen mukaisesti. Mikäli yhtiön tarkoitus on joku muu kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille, huolehdi, että siitä otetaan määräys yhtiöjärjestykseen.

Erilaisia hallituksia

Toimin ja olen toiminut useamman osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ja toisinaan myös puheenjohtajana. Mielenkiintoista on ollut kokea miten eri tavalla eri hallitukset toimivat. Luonnollisesti olosuhteet poikkeavat toisistaan. Erityisesti konsernien tytäryhtiöiden hallituksissa omistajanohjaus on vahvaa ja tytäryhtiön rooli on selvästi toteuttaa omistajan tahtoa. Tämä on saattaa joskus olla haastavaa, koska hallituksen jäsenen tulee ennen kaikkia toimia sen yhtiön edun mukaisesti minkä hallituksessa istuu. Varsinkin pörssiyhtiön (vain oma subjektiivinen näkemykseni) tytäryhtiön hallituksessa tämä korostuu.

Toisinaan hallitus on vahvasti toimitusjohtajan ”ohjauksessa”. Tällöin hallitukselta kysytään kanttia ja kykyä toimitusjohtajan haastamisessa. Toimitusjohtaja ansaitsee ja tarvitsee hallituksen, joka tuo esille näkemyksiä, mielipiteitä ja osaa tehdä päätöksiä. Silloin kun kaikki on hyvin, ei asia ole suuri ongelma. Enemmän ongelmia alkaa syntymään silloin kun ilmaantuu tummia pilviä taivaalle. Onko hallitus tällöin riittävän vahva ottamaan ohjat käsiinsä?

Parhaimmillaan hallitus on ymmärtänyt roolinsa ja se päättää yhtiön strategisista linjauksista ja valvoo yhtiön johdon toimintaa sekä mahdollistaa yhtiön toimivalle johdolle kannustavan ja motivoivan toimintailmapiirin. Tehokas hallitus kykenee myös siirtymään joustavasti kohti yksityiskohtia ja ”käsiohjausta” jos näyttää siltä, että yhtiön suunta ei ole selkeä tai ongelmia alkaa ilmaantumaan.

Oma lukunsa on myös kuntien omistamien yhtiöiden toiminta ja päätöksenteko niissä. Tietyllä tavalla täsmällinen päätöksentekokulttuuri on usein peritty kunnasta, joka tuo toimintaan jämäkkyyttä. Toisaalta taas monenlainen poliittinen vaikuttaminen näkyy myös yhtiöiden hallitusten toiminnassa.

Yhtä kaikki jokainen hallitus on erilainen ja jokaisen hallituksen työskentelystä, jokaiselta hallitustoverilta ja kaikilta yhtiöltä oppii aina uutta.