Toimin ja olen toiminut useamman osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ja toisinaan myös puheenjohtajana. Mielenkiintoista on ollut kokea miten eri tavalla eri hallitukset toimivat. Luonnollisesti olosuhteet poikkeavat toisistaan. Erityisesti konsernien tytäryhtiöiden hallituksissa omistajanohjaus on vahvaa ja tytäryhtiön rooli on selvästi toteuttaa omistajan tahtoa. Tämä on saattaa joskus olla haastavaa, koska hallituksen jäsenen tulee ennen kaikkia toimia sen yhtiön edun mukaisesti minkä hallituksessa istuu. Varsinkin pörssiyhtiön (vain oma subjektiivinen näkemykseni) tytäryhtiön hallituksessa tämä korostuu.

Toisinaan hallitus on vahvasti toimitusjohtajan ”ohjauksessa”. Tällöin hallitukselta kysytään kanttia ja kykyä toimitusjohtajan haastamisessa. Toimitusjohtaja ansaitsee ja tarvitsee hallituksen, joka tuo esille näkemyksiä, mielipiteitä ja osaa tehdä päätöksiä. Silloin kun kaikki on hyvin, ei asia ole suuri ongelma. Enemmän ongelmia alkaa syntymään silloin kun ilmaantuu tummia pilviä taivaalle. Onko hallitus tällöin riittävän vahva ottamaan ohjat käsiinsä?

Parhaimmillaan hallitus on ymmärtänyt roolinsa ja se päättää yhtiön strategisista linjauksista ja valvoo yhtiön johdon toimintaa sekä mahdollistaa yhtiön toimivalle johdolle kannustavan ja motivoivan toimintailmapiirin. Tehokas hallitus kykenee myös siirtymään joustavasti kohti yksityiskohtia ja ”käsiohjausta” jos näyttää siltä, että yhtiön suunta ei ole selkeä tai ongelmia alkaa ilmaantumaan.

Oma lukunsa on myös kuntien omistamien yhtiöiden toiminta ja päätöksenteko niissä. Tietyllä tavalla täsmällinen päätöksentekokulttuuri on usein peritty kunnasta, joka tuo toimintaan jämäkkyyttä. Toisaalta taas monenlainen poliittinen vaikuttaminen näkyy myös yhtiöiden hallitusten toiminnassa.

Yhtä kaikki jokainen hallitus on erilainen ja jokaisen hallituksen työskentelystä, jokaiselta hallitustoverilta ja kaikilta yhtiöltä oppii aina uutta.