Uusi työaikalaki astui voimaan aika lailla tasan vuosi sitten. Kokosin tähän kolme mielenkiintoista seikkaa, joiden avulla on mahdollista lisätä työaikajoustoja.
Joustotyöaika
Uutena työaikamuotona lakiin lisättiin joustotyöaika. Se ei tarkoita sitä, että työaika venyy ja paukkuu miten vaan. Kyse on siitä, että työnantaja ja työntekijä saavat sopia säännöllisen työajan pituudesta ja sen sijoittamista työehtosopimuksen ehdoista poiketen. Edelleen on kuitenkin noudatettava esimerkiksi työaikalain määräyksiä työajan enimmäismäärästä. Joustotyöaika on sovellettavissa tehtävissä, jotka eivät pääasiassa ole sidottuja tiettyyn vuorokaudenaikaan, viikonpäivään tai työntekopaikkaan. Työajasta vähintään puolet on oltava sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Lain esitöiden mukaan joustotyöaika käsittäisi esimerkiksi sellaisen asiantuntijatyön, jossa työhön käytettyä aikaa lähtökohtaisesti seurataan, mutta jossa työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, että työn tekeminen voisi pääasiassa ajoittua ja sijoittua työntekijän määräämällä tavalla. Työajan tarkan sijoittelun asemesta työnantaja voi määritellä tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet, mutta työn suorittamisen paikan ja ajankohtien tulisi olla pääosin työntekijän itsensä päätettävissä.
Työaikapankki
Lainsäätäjä on ottanut askeleita joustavamman työajan suuntaan myös siinä, että nyt työaikapankista säädetään työaikalaissa. Aikaisemmin työaikapankeista on säädelty yksin työehtosopimuksin. Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa. Työaikapankista voidaan sopia edelleen myös työehtosopimuksella, joka voidaan ottaa käyttöön työaikalaissa tarkoitetun työaikapankin sijasta. Lakiin perustuva työaikapankki on vaihtoehtoinen niissä tilanteissa, joissa työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on työaikapankkimääräyksiä. Työehtosopimuksella ei saa kieltää työaikapankin käyttämistä eikä näitä kahta voi käyttää päällekkäin.
Liukuva työaika
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta.
Kaikki nämä kolme säännöstä sisältävät elementin, jonka mukaan työnantaja ja työntekijä saavat yhdessä sopia työehtosopimuksen ehdoista poiketen, eikä tätä vapautta ole mahdollista rajoittaa työehtosopimuksella.