Erilaisia hallituksia

Toimin ja olen toiminut useamman osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ja toisinaan myös puheenjohtajana. Mielenkiintoista on ollut kokea miten eri tavalla eri hallitukset toimivat. Luonnollisesti olosuhteet poikkeavat toisistaan. Erityisesti konsernien tytäryhtiöiden hallituksissa omistajanohjaus on vahvaa ja tytäryhtiön rooli on selvästi toteuttaa omistajan tahtoa. Tämä on saattaa joskus olla haastavaa, koska hallituksen jäsenen tulee ennen kaikkia toimia sen yhtiön edun mukaisesti minkä hallituksessa istuu. Varsinkin pörssiyhtiön (vain oma subjektiivinen näkemykseni) tytäryhtiön hallituksessa tämä korostuu.

Toisinaan hallitus on vahvasti toimitusjohtajan ”ohjauksessa”. Tällöin hallitukselta kysytään kanttia ja kykyä toimitusjohtajan haastamisessa. Toimitusjohtaja ansaitsee ja tarvitsee hallituksen, joka tuo esille näkemyksiä, mielipiteitä ja osaa tehdä päätöksiä. Silloin kun kaikki on hyvin, ei asia ole suuri ongelma. Enemmän ongelmia alkaa syntymään silloin kun ilmaantuu tummia pilviä taivaalle. Onko hallitus tällöin riittävän vahva ottamaan ohjat käsiinsä?

Parhaimmillaan hallitus on ymmärtänyt roolinsa ja se päättää yhtiön strategisista linjauksista ja valvoo yhtiön johdon toimintaa sekä mahdollistaa yhtiön toimivalle johdolle kannustavan ja motivoivan toimintailmapiirin. Tehokas hallitus kykenee myös siirtymään joustavasti kohti yksityiskohtia ja ”käsiohjausta” jos näyttää siltä, että yhtiön suunta ei ole selkeä tai ongelmia alkaa ilmaantumaan.

Oma lukunsa on myös kuntien omistamien yhtiöiden toiminta ja päätöksenteko niissä. Tietyllä tavalla täsmällinen päätöksentekokulttuuri on usein peritty kunnasta, joka tuo toimintaan jämäkkyyttä. Toisaalta taas monenlainen poliittinen vaikuttaminen näkyy myös yhtiöiden hallitusten toiminnassa.

Yhtä kaikki jokainen hallitus on erilainen ja jokaisen hallituksen työskentelystä, jokaiselta hallitustoverilta ja kaikilta yhtiöltä oppii aina uutta.

Oman pääoman menettämisriski

Osakeyhtiölain mukaan, jos osakeyhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä kaupparekisteri-ilmoitus. Tämä tarkoittaa siis sitä, että osakeyhtiön hallituksen on kyettävä valvomaan yhtiön oman pääoman tilaa muutenkin kuin vuositilinpäätöksen muodossa. Kaupparekisteri-ilmoitus oman pääoman menettämisestä on siis tarvittaessa tehtävä myös tilikauden aikana.

Osakeyhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet voivat joutua henkilökohtaiseen vahingonkorvausvastuuseen, jos joku taho on ryhtynyt sopimukseen yhtiön kanssa tietämättään, että yhtiö on jo tällöin menettänyt oman pääomansa ja sopimuskumppani kärsii tämän takia taloudellista vahinkoa. Usein oman pääoman menettämisestä tehtävää ilmoitusta viivytetään tai se jopa jätetään kokonaan tekemättä. Seuraukset saattavat olla arvaamattoman.

Päätöksessään Helsingin hovioikeus (Helsingin HO 13.3.2017 311) katsoi, että hallituksen ainoan varsinaisen jäsenen olisi tullut havaita oman pääoman menettäminen keskellä tilikautta. Hovioikeus totesi, että ko. henkilöllä oli hallituksen ainoana jäsenenä yleinen ja jatkuva velvollisuus seurata yhtiönsä taloudellisen tilanteen kehittymistä.

Oli kyseessä yhden henkilön osakeyhtiö tai laajemmin omistettu, on asialla merkitystä. Varsinkin jos yhtiön kannattavuus on heikko, kannattaa oman pääoman riittävyydestä tehdä tilikauden aikana laskelmia ja kirjata ne myös hallituksen kokouksen pöytäkirjaa.